2. Mielipidekirjoitus

 Kehitystä kouluruokaan!

Maistuuko kouluruoka? Kouluruoka on ikuinen puheenaihe. Koulu tarjoaa jokaiselle opiskelijalle kerran päivässä lämpimän aterian. Ateria on maksuton opiskelijoille. Ei voi kuitenkaan todeta, että ruoka on ilmaista, vaan yleensä kouluruoan maksajina ovat lasten vanhemmat, valtio ja kunnat eli veronmaksajat. Opiskelijoille maksuton kouluruoka on hyvä asia, mutta laatuun voisi kiinnittää huomiota.

Kouluruoka on muuttunut vuosien varrella. Aikoinaan kouluruoka oli enemmänkin omavaraista. Opettajan johdolla käytiin sieni- ja marjametsässä poimimassa tarpeet koulun keittiöön.

Tänä päivänä kouluruokaa on aloitettu kehittää väärään suuntaan. Tarkoituksena on, että opiskelijat saavat tarvittavat ravintoaineet kouluruoasta, mikä on hyvä asia. Ravintoaineita on painotettu runsaasti, mikä ohjaa ruuanlaatua. Esimerkiksi papuja, josta saamme proteiinia, on useampana päivänä viikossa tarjolla. Terveys ajatus tekee kouluruuasta erikoisen ja pahanmakuisen. Esimerkiksi seuraava ruoka: Kikherneet marinadissa.

Erikoiset ja kasvispainotteiset ruoat karsivat opiskelijoita pois koulun ruokalasta. Koulun lähialueen kebabravintolat  ja  pizzeriat houkuttelevat opiskelijoita, kun koulussa tarjotaan liian usein kasvispainotteista ruokaa. Jos koulun ruokalistalle tuotaisiin peruskotiruokaa, kuten lihapullat ja perunamuusi, ei olisi ihme jos ruokalaan olisi ruuhkaa.

Kouluihin suurin osa raaka-aineista tulee pakasteena tai eineksinä, jolloin keittäjät vain lämmittävät aterian valmiiksi. Mielestäni ruoka on tällöin huonolaatuista ja raaka-ainekset ovat kilpailutettu mahdollisen halvoiksi. Tänä päivänä kouluruoka annos maksaa vajaat kolme euroa opiskelijaa kohti. Siitä hinnasta noin yksi euro on raaka-aine maksua. Jos kouluruoka annoksen hintaa nostettaisiin hieman opiskelijaa kohti, niin saataisiin paremmat raaka-aineet, jolloin ruoasta tulisi parempaa.

Mielestäni kaikissa kouluissa ruoka pitäisi valmistaa alusta loppuun saakka itse. Koulun ruokalistoille pitäisi tuoda yksinkertaista ruokaa, josta kaikki pitävät. Tällöin jokainen opiskelija söisi oman lautasen puhtaaksi eikä heittäisi sitä suoraan jäteastiaan. Biojätekin on kallis kustannus. Leipä valikoimaa pitäisi monipuolistaa. Esimerkiksi leipäkorissa voisi olla useampia leipä ja levite  vaihtoehtoja eikä pelkästään aina samaa.

Luovan kirjoittamisen harjoituksia 1b.

a. Emil alkoi syömään lihakeittoa kunnes mies kysyi: Voinko istua seuraksesi? Tietysti Emil vastasi. Emil oli hieman ihmeissään mitä mies halusi. Mies luki lehteään edelleen väärinpäin. Emil söi tulikuumaa keittoa hiljalleen hörppien.

Mies näytti vanhalta. Emil kysyi: Miksi te luette lehteä väärinpäin. Oho, ei mikään ihme kun ei saa tekstistä ja kuvista mitään tolkkua, mies murisi. Ulkona alkoi jälleen sataa rajusti, jolloin miehen oli lähdettävä kotiin laittamaan koira sisälle. Mies kysyi Emiliä mukaan. Emil vastasi myöntävästi.

Mies laittoi popliinitakin päälleen ja sanoi Emilille: Ota tuosta minun sateenvarjo, niin et kastu. Emil otti sateenvarjon hymyssä suin vastaan. Kun he pääsivät miehen kotiin ulkona haukkui iloinen kultainen noutaja koira. Koira oli lähes läpimärkä oltuaan vesisateessa tovin. Mies otti koiran pois ulkovaljaista ja talutti sen sisälle. Miehen talo oli yhtä vanha kuin omistajakin ja siinä oli suuri piha.

Talon sisällä haisi pahalta. Ihan kuin siellä ei olisi koskaan tuuletettu, Emil ajatteli mielessään. Mies otti pyyhkeen ja alkoi kuivata koiraansa. Emil oli hiljaa vähän aikaa ja kysyi: Muuten mikä sinun nimesi on? Ai niin, nimeni on siis Kalle ja tämä tässä on Eppu, mies vastasi. Minä taas olen Emil.

Emil muisti miehen jostain. Hän oli pelännyt miestä koko ikänsä, koska mies oli uhkaillut Emiliä kun hän oli ollut pieni. Emil katsoi kelloaan ja sanoi: Minun täytyy lähteä, heippa. Emil lähti juoksemaan kuin hullu kohti viraston kahvilaa, missä äiti jo odottikin.

Missä sinä olit, äiti kysyi? Kävin tuossa viereisessä kaupassa, Emil keksi jotakin hätäpäissään.
Tule, lähdetään nyt kotiin, äiti sanoi. Emil hyppäsi autoon ja mietti järkyttyneenä tapahtumaa.

b. Sanat: Lappeenranta, Kimpisenkatu, Helmikuu, Makkarakeitto, Jonna Tervomaa, Koira

Olin saanut koulussa uuden ystävän. Hänen nimensä oli Jarmo. Hän pyyti minua eräänä helmikuisena aamuna luistelemaan Lappeenrannan satamaan. Olin innoissani ajatuksesta, joten lähdin heti kaivamaan luistimiani esille varastosta. Jarmo asuu Lappeenrannan keskustassa, joten hän sanoi odottavan minua siellä. Kiirehdin polkupyörällä paikalle, etten vaan myöhästy sovitusta ajasta, joka olisi todella noloa.

Laitoimme luistimet jalkaan ja lähdimme rataa pitkin eteenpäin. Jarmo on hyvin samanlainen kuin minäkin. Molemmat olemme luokiossa ensimmäisellä luokalla ja pidämme jääkiekosta. Jarmolla oli myös mukana koira. Hänen nimensä on Tessa. Tessa juoksenteli perässämme ilman talutus hihnaa huomaamatta. Keskustelimme koko matkan jääkiekosta, sen historiasta ja lempipelaajistamme. Meillä oli hyvin samanlainen tietovarasto eripelaajista. Kummankin lempijoukkue on Jokerit.
 Luistelimme melkein parituntia, kunnes molemmilla oli niin kovanälkä, että piti lähteä syömään. Menimme Jarmolle syömään.

Jarmo asui Kimpisenkadulla, aivan sataman vieressä. Hänen äitinsä oli tehnyt meille hyvää makkarakeittoa. Jarmon äiti tykkäsi pitää radiota päällä ruokailun ajan. Radiossa soi parhaillaan Jonna Tervomaa. Pidin itsekkin paljon musiikista, joten se ei hatannut ruokailua.

Kun olimme syöneet, kello olikin jo niin paljon, että jouduin lähtemään kotiin läksyjen tekoon. Kotimatkalla mietin, että olin saanut parhaan kaverin.

1a. Ensimmäinen teksti

                                              Opi kirjoittamaan


Valitsin Äidinkielen kirjoittamiskurssin, koska haluisin oppia kirjoittamaan hyviä tekstejä. Ongelmia yleisemmin ollut kieliopissa. Kun lähden kirjoittamaan vaikka tarinaa, niin tarinankulku on mielessä valmis, mutta kun haluaisin tarinan paperille, niin siinä on vaikeuksia.
    Kirjoittamisen taito ja taito osata ilmaista asioita kirjaimin on tärkeää lukio-opiskelun, sekä jatko-opintojen kannalta. Kirjoittamisesta hyötyy monessa ammatissa, jossa joutuu kirjoittamaan sähköposteja, lehtiartikkeleita, tarjouksia...
Itse kirjoitan liian vähän tekstejä, joka vaikuttaa tekstin laatuun ja selkeyteen. Lähinnä koulussa tulee kirjoitettua, mutta ei paljoakaan vapaa-ajalla.
    Kurssin tehtävät ovat hyviä, juuri sellaisia joissa itse tarvitsen harjoitusta ja tukea. Hyvää on myös se, että teksteihin aiheet eivät ole ennalta määrättyjä vaan saa itse käyttää luovaa ajattelua ja kirjoittaa mieleisestä aiheesta. Se tuo myös motivaatiota kirjoittaa tekstejä, jotka kiinnostava itseään.

http://yle.fi/uutiset/tarkeinta_laivassa_on_sauna/6769447

Teksti on mielestäni hyvä, koska se käsittelee aihetta, josta olen kiinnostunut. Teksti kertoo laivasta ja sen historiasta mielenkiintoisesti, sekä mikä saa ulkomaalaisen tulemaan Saimaalle.