maanantai 19. elokuuta 2013

Luovan kirjoittamisen harjoituksia 1b.



a. Emil alkoi syömään lihakeittoa kunnes mies kysyi: Voinko istua seuraksesi? Tietysti Emil vastasi. Emil oli hieman ihmeissään mitä mies halusi. Mies luki lehteään edelleen väärinpäin. Emil söi tulikuumaa keittoa hiljalleen hörppien.

Mies näytti vanhalta. Emil kysyi: Miksi te luette lehteä väärinpäin. Oho, ei mikään ihme kun ei saa tekstistä ja kuvista mitään tolkkua, mies murisi. Ulkona alkoi jälleen sataa rajusti, jolloin miehen oli lähdettävä kotiin laittamaan koira sisälle. Mies kysyi Emiliä mukaan. Emil vastasi myöntävästi.

Mies laittoi popliinitakin päälleen ja sanoi Emilille: Ota tuosta minun sateenvarjo, niin et kastu. Emil otti sateenvarjon hymyssä suin vastaan. Kun he pääsivät miehen kotiin ulkona haukkui iloinen kultainen noutaja koira. Koira oli lähes läpimärkä oltuaan vesisateessa tovin. Mies otti koiran pois ulkovaljaista ja talutti sen sisälle. Miehen talo oli yhtä vanha kuin omistajakin ja siinä oli suuri piha.

Talon sisällä haisi pahalta. Ihan kuin siellä ei olisi koskaan tuuletettu, Emil ajatteli mielessään. Mies otti pyyhkeen ja alkoi kuivata koiraansa. Emil oli hiljaa vähän aikaa ja kysyi: Muuten mikä sinun nimesi on? Ai niin, nimeni on siis Kalle ja tämä tässä on Eppu, mies vastasi. Minä taas olen Emil.

Emil muisti miehen jostain. Hän oli pelännyt miestä koko ikänsä, koska mies oli uhkaillut Emiliä kun hän oli ollut pieni. Emil katsoi kelloaan ja sanoi: Minun täytyy lähteä, heippa. Emil lähti juoksemaan kuin hullu kohti viraston kahvilaa, missä äiti jo odottikin.

Missä sinä olit, äiti kysyi? Kävin tuossa viereisessä kaupassa, Emil keksi jotakin hätäpäissään.
Tule, lähdetään nyt kotiin, äiti sanoi. Emil hyppäsi autoon ja mietti järkyttyneenä tapahtumaa.

b. Sanat: Lappeenranta, Kimpisenkatu, Helmikuu, Makkarakeitto, Jonna Tervomaa, Koira

Olin saanut koulussa uuden ystävän. Hänen nimensä oli Jarmo. Hän pyyti minua eräänä helmikuisena aamuna luistelemaan Lappeenrannan satamaan. Olin innoissani ajatuksesta, joten lähdin heti kaivamaan luistimiani esille varastosta. Jarmo asuu Lappeenrannan keskustassa, joten hän sanoi odottavan minua siellä. Kiirehdin polkupyörällä paikalle, etten vaan myöhästy sovitusta ajasta, joka olisi todella noloa.

Laitoimme luistimet jalkaan ja lähdimme rataa pitkin eteenpäin. Jarmo on hyvin samanlainen kuin minäkin. Molemmat olemme luokiossa ensimmäisellä luokalla ja pidämme jääkiekosta. Jarmolla oli myös mukana koira. Hänen nimensä on Tessa. Tessa juoksenteli perässämme ilman talutus hihnaa huomaamatta. Keskustelimme koko matkan jääkiekosta, sen historiasta ja lempipelaajistamme. Meillä oli hyvin samanlainen tietovarasto eripelaajista. Kummankin lempijoukkue on Jokerit.
 Luistelimme melkein parituntia, kunnes molemmilla oli niin kovanälkä, että piti lähteä syömään. Menimme Jarmolle syömään.

Jarmo asui Kimpisenkadulla, aivan sataman vieressä. Hänen äitinsä oli tehnyt meille hyvää makkarakeittoa. Jarmon äiti tykkäsi pitää radiota päällä ruokailun ajan. Radiossa soi parhaillaan Jonna Tervomaa. Pidin itsekkin paljon musiikista, joten se ei hatannut ruokailua.

Kun olimme syöneet, kello olikin jo niin paljon, että jouduin lähtemään kotiin läksyjen tekoon. Kotimatkalla mietin, että olin saanut parhaan kaverin.

Ei kommentteja: