tiistai 24. syyskuuta 2013

Onnistuin tavoitteissani . Sain lisää varmuutta tekstien tekemiseen ja kielioppikin alkoi sujua paremmin. Parhaiten onnistui uutinen, koska siitä aiheesta olin lukenut paljon.

 Kurssin työtapa oli mieluinen. Opin käyttämään blogia, kun sinne kirjoitteli säännöllisesti. Kurssilla aikataulu oli hyvä. Siinä ehti miettimään miten kirjoittaa tekstejä ja kirjoittamis vaiheeseen jäi aikaa hyvin. Hyvää oli myös, että kommentoimme muiden tekstejä blogissa. Näin sai lisätietoa muiden mietteistä tekstejä kohtaan.

 Kaikki tehtävät oli erilaisia, joka oli hyvä asia. Siinä oppi palauttamaan mieleen miten jotakin tekstiä kirjoitetaan ja mikä siinä on se olennainen juttu. En ehkä oppinut uutta, mutta palautin mieleen vanhoja asioita joista on hyötyä.

 Kurssilla oli voinut olla enemmän tarkempaa palautetta, näin olisi tullut esiin virheet jotka on yleisiä kohdallani.

tiistai 17. syyskuuta 2013

5. uutinen

Lauritsalan ja Joutsenon lukiot liipaisimella

Lappeenrannan Lauritsalan ja Joutsenon lukiot on jälleen lakkauttamisen uhrina. Päätökset lakkauttamisesta saadaan tänä syksynä.

Jälleen tänä syksynä uhkaukset Lappeenrannan lukioiden lakkauttamisesta nousi tapetille. Lappeenrannasta kaksi lukiota, Joutsenon sekä Lauritsalan lukiot aiotaan lakkauttaa. Lakkautettujen lukioiden opiskelijat siirtyisivät keskustan Kimpisen ja Lyseon lukion tiloihin. Lakkauttamisen syynä on säästökohteiden etsiminen

Noin vuosi sitten ajatus lakkauttamisesta tuli julki. Lappeenrannan kaupunginvaltuusto hylkäsi tuolloin ajatuksen. Ajatus lakkauttamisesta piti olla jäässä vuoteen 2015 saakka. 

Lauritsalan lukion opiskelijat  ovat tehneet adresseja kaduilla ja sosiaalisessa mediassa lakkauttamista vastaan. Nimiä on saatu talteen, enää vain katsotaan mihin ne yltävät. Nopeimmillaan lukiot voidaan lakkauttaa tämän lukuvuoden jälkeen.

Päätökset lakkauttamisesta tehdään tämän syksyn aikana.


 
 Lauritsalan lukio
 Joutsenon Lukio


maanantai 16. syyskuuta 2013

Luovan kirjoittamisen harjoitus


2. Tuntematon vanha mies
 
Näen edessäni paljon ihmisiä ostoksilla. Valitsen heistä yhden. Hän on vanha harmaapäinen mies, joka näyttää noin kuusikymmenta vuotiaalta. Mies on lyhyt ja lihava. Hänellä on päällään musta nahkatakki sekä mustat kangas housut. Miehellä on lyhyet hiukset sekä silmälasit.

Hän jonottaa vuoroaan leipä vaa'alle. Hän ottaa etiketin ja painaa sen pussin kylkeä vasten. Sen jälkeen hän kävelee hitaasti kassalle. Siellä hän jonottaa muutaman minuutin, jonka jälkeen hän nostaa tarvikkeet liuku hihnalle. Mies nostaa viimeisen tavaran koristaan huolimattomasti. Kahvipaketti lipsahtaa hänen käsistään ja kolahtaa lattialle. Hitto mies tokaisee. Vieressä oleva nainen auttaa häntä ja nostaa sen liuku hihnalle.

Mies maksaa reippaasti käteisellä ja kävelee ulos kaupasta. Kaupan ulkopuolella hänellä on polkupyörä, jolla hän häviää kulman taakse.

sunnuntai 15. syyskuuta 2013

4. Essee

1. Ei se ole aina helppoa


Koulunkäynti on toisille helpompaa ja toisille taas hankalampaa. Minulle koulunkäynti on ollut aina hieman työlästä tai ikinä se ei ole ainakaan ollut liian helppoa. Ihmisiä voidaan jakaa kahteen ryhmään. Toiset ihmiset ovat tottuneet lukemaan paljon ja oppivat asiat ensimmäisellä kerralla. Näillä ihmisille on paljon helpompaa lukea esimerkiksi kokeisiin kun he osaavat asiat. Toiset taas tarvitsevat enemmän aikaa. Itse tunnen kuuluvani siihen ryhmään, joille asiat eivät aukea ensimmäisellä lukukerralla.  Sen takia joudun lukemaan asiat moneen kertaan, jotta asiat jäävät mieleen. Joskus joudun keksimään muistisanoja, joiden avulla saan tiettyjä sanoja sekä niiden merkityksiä takaisin mieleeni.

Ihmisiä on monia ja he ovat kaikki hieman  erilaisia. On myös monia kouluaineita, joissa toiset ovat parempia kuin toiset. Joillakin ihmisillä geenien mukana kantautuu taitoja, joista on paljonkin hyötyä koulumenestyksessä. Minun isäni on ollut hyvä koulussa. Hänen vahvuuksia on ollut matematiikka sekä kielet. Äidilleni koulu on taas ollut aina hieman työlästä. Kun on tekee kovasti töitä, niin se kyllä joskus myös palkitaan. Harmilista, että isäni geenit eivät ole tarttunut minuun. Kielet ja matematiikka on taas minulle ne hankalimmat kouluaineet, jotka työllistävä minua.

Perheissä on erilaisia sääntöjä sekä kuri. Joidenkin vanhemmat ottavat lastensa koulunkäynnin hyvinkin tarkasti. Heidän täytyy tehdä paljon töitä koulun eteen ja ottaa myös paljon aikaa pois vapaa-ajastaan. Kun on tottunut panostamaan koulunkäyntiin jo pienestä pitäen, niin ylemmillä tasoilla se on helpompaa. Jotkut vanhemmat eivät kerkeä katsomaan lapsen koulunkäynnin perään, jolloin lapsi joutuu itse hoitamaan koulunsa. Lapsi ei välttämättä pysty semmoista taakkaa kantamaan. Silloin saattaa motivaatio vähitellen poistua ja ei jaksa enää lukea läksyjä. Yläkoulussa koulunkäynti, mutta aika radikaalisti alakouluun verrattuna. Jos ei ole pärjännyt kunnolla alakoulussa, niin tulvaisuudessa töistä joutuu paiskimaan reilusti. Itse olen ollut alemmilla luokilla hieman huono tekemään kotiläksyjä. Näin jälkeen päin olen kyllä pärjännyt koulussa paremmin. Jotkut asiat olisi voinut kyllä opiskella nuorempana paremminkin, mutta on vaan täytynyt tehdä töitä kovasti sen eteen.

Ei koulunkäynti ole aina yhtä ja samaa puurtamista, päivästä toiseen. Siihen mahtuu myös paljon hyvääkin. Tänä päivänä kouluissa saa itse valita melko laajasti kursseja mitä haluaa. Tämä tasapainottaa koulunkäyntiä ja luo motivaatiota koulu kohtaan. Koulunkäynnin kun aloittaa alusta lähtien vakavasti, niin saa luotu hyvä pohjan jatkoa varten. Tulevaisuudessa kuviot vain laajenevat, jolloin vanhat asiat ovat tarpeellisia. Mielestäni kun jaksaa panostaa täysillä, niin se palkitaan jälkeenpäin. Vai palkitaanko sittenkään?





torstai 5. syyskuuta 2013

Essee kirjoitelma ohjeet

Mikä on ylioppilas essee ja miten se tehdään?

Essee on pohdiskeleva teksti, jossa on asiatekstin piirteitä. Siinä arvioidaan kirjoittajan kypsyys, yleissivistys, ilmaisutaito sekä kokonaisuuden hallinta. Essee kirjoitelman aiheet voivat aineisto pohjaisia ja pohjatekstit voivat olla joko kaunokirjallisia tai asiatekstejä. 

Ohjeita esseen kirjoittamiseen:

- Tutustu tarkasti pohjatekstiin ja aiheeseen

- Noudata tehtävän antoa

- Kirjoita asiakielellä eli ei puhekieltä

- Viittaa pohjatekstiin 1 sitaatilla eli suoralla lainauksella (muista että niiden täytyy olla 
lainausmerkeissä) 

- Mene suoraan asiaan

- Älä kirjoita aiheen vierestä

- Muista rakenne: otsikko, aloitusosa, käsittelyosa ja päätöskappale

- Jaa teksti kappaleisiin. Jokainen kappale käsittelee eri asiaa mutta sitoo toisiaan

- Tekstin pituus tulee olla vähintään yhden konseptipaperin verran käsinkirjoitettuna eli 4-5 sivua

- Kaikki väittämät täytyy olla perusteltuja

- Tekstissä voi olla kysymyksiä, jotka jättää lukijan miettimään

Lähteet: http://www02.oph.fi/etalukio/aidinkieli/hyva_essee.html

maanantai 2. syyskuuta 2013

3. Teksitaitovastaus

3. Nyt se jo unohtui

Erkki Lampen kirjoittaa kolumnissaan Avaimet rahat kännykkä (Kodin Kuvalehti 18/2008) hajamielisyydestään ja jatkuvasta unohtamisesta, sekä näiden haittavaikutuksista arkielämässä.

Erkki Lampenin kolumnissa omakohtaisuus tulee ilmi jatkuvasti. Hän esittelee omakohtaisia käytännön kokemuksia ja ongelmia pitkin tekstiä. Lampen kertoo tekstissään avaimista, rahoista ja kännykästä. Nämä ovat yleisiä tavaroita, joita hän unohtelee jatkuvasti.

Hajamielisyys ja unohtelu ovat olleet Lampenille toistuva asia jo nuoruudesta asti. '' Olin jo lapsena niin hajamielinen, että unohtelin säännöllisesti lippiksiäni ja muuta tavaraani kavereiden luokse'', Lampen muistelee. Kun hän lähti nuorena käymään ulkona, niin ennen kuin hän astuu ovesta ulos hänen on lausuttava avaimet rahat tupakat ettei vaan ne unohtuisi. Myöhemmin hän lopetti tupakoinnin ja kännykkä korvasi tupakat.

Nykyään hajamielisyydestä on ollut muutakin harmia, Lampen toteaa. Laskujen eräpäivät livahtavat ohi ja palavereistä soiteellaan missä olet, kun on jo sopinut muuta menoa. Noloja tilanteita on myös mahtunut mukaan. ''Olen ihmetellyt ääneen kuka varasti aurinkolasini, kun varkaudesta epäilyt näkevät niiden keikkuvan päälaellani'', Lampen muistelee. Toisaalta parhaiten Lampen muistaa kärsityt loukkaukset tai typerät toilailut.

Tärkeät asiat kuten avaimet Lampen on laittanut ketjulla aina housujen vyölenkkiin, jotta ne eivät unohtuisi. Ilman niitä hän ei pääsisi enää kotiinsa sisälle. Vaikka muistettavat asiat ovatkin tärkeitä, silti niiden ohi syntyy harhapolkuja. Kun on menossa keittiön pöydältä hakemaan tv-lupamaksua, siinä samassa laittaa ruoan uuniin ja korjaa imurin. Kun imuri on korjattu ruoka on jo palanut uunissa sekä tv-lupamaksu unohtuu kokonaan. ''Tällaiselta välttyäkseni teen tärkeistä asioista muistilistoja'', Lampen toteaa. Viime kerralla Lampen hukkasi sen kylläkin viidessä minuutissa.

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Pohjustava tehtävä tekstitaitovastaus

Itseensä viittaavat omat kokemukset:

- Olin jo lapsena niin hajamielinen
- Mieleni hataruus
- Teini-iästä parikymppiseksi minulla oli terävämuistinen kausi
- Sitten alkoi muistini alamäki
- Avainnipun kiinnitin ketjulla housujen vyölenkkiin
- Avaimet rahat kännykkä
- Toisaalta jotkut asiat muistan liiankin hyvin
- Teen muistilistoja tärkeistä asioista

Kirjoittajan mainitsemia esineitä:

- Kännykkä
- Avaimet, Avainnippu
- Rahat
- Tupakat
- Muistilista
- Vaatteet
- Kirjahylly
- Keittiön pöytä