torstai 16. tammikuuta 2014

Lukupäiväkirja 2

Harpagonin piheys saa kolhuja





Harpagonin naimisiin menoa Marianen kanssa valmistellaan hyvin. Välillä hänen piheytensä on jälleen koetuksella, kun häihin pitäisi tehdä ruokaa. Se maksaisi Harpagonin mittapuun mukaan liian paljon ja ruokaa tulisi liika. Ruuan määrän viittaava puhutteleva kohta '' Pitää syödä elääkseen eikä elää syödäkseen''. Tätä Harpagon piti hyvänä lauseena, joka on minunkin mielestä perusperiaatteita kunnioittava lausahdus.

Juonessa on kipakkaa salailua tunteiden kanssa. Kilpailu isän ja pojan välillä ennen häitä Marianesta on välillä hyvinkin rajua. Poika Cleante valehtelee isälleen, että hänellä ei ole mitään tunteita Marianea kohtaan, josta Harpagon on mielissään. Häihin meno on pakon omaista Marianen näkökulmasta, mutta hänellä ei ole mitään muutakaan tehtävissä.

Harpagon välillä kiusoittelee ja sanoo antavansa Marianen pojalleen, josta Cleante on repiä housunsa. Ennen kuin riita oli kasvaa suuriin mittakaavoihin, niin väliin tuli keittiö mestari Jacques, joka harhautti heidän luulonsa ja sai sopusoinnun isän ja pojan välilleen. Ainakin hetkeksi aikaa. Kun selviääkin, että keittiö mestari harhautti heidän ajatuksensa, niin lopulta Harpagon sanoi hylkäävänsä poikansa Cleanten. Cleante ei ollut moksiskaan kuulemastaan. Asiat jäävät jokin verran lukijan tulkinnan varaan.

Ei kommentteja: