Loppujen lopuksi...
La Fleche löytää Harpagonin suuren arkun, joka on täynnä Harpagonin kultarahaa. Kun Harpagon kuulee, mitä on tapahtunut, niin hän ei ole uskoa korviaan. Hänen suuri omaisuus oli varastettu. Takana oli ollut Cleante ja La Fleche. Harpagon pyytää välittömästi komisaarion paikalle, joka alkaa tutkimaan tapahtunutta.
Loppuhuipentuma alkaa. Harpagonin omaisuuden ryöstön lisäksi ihmiset allekirjoittivat avioliittosopimuksen, että Elise ja Valiere saavat mennä naimisiin. Harpagon on rohmahtaa polvilleen. Hän sanoo: Miksi kaikki huono tapahtuu peräkkäin?
Lopussa Valiere väittää olevansa Dom Thomas D'Alburcyn poika. Siihen ei monikaan usko. Myös tulee ilmi, että Mariane on Valeren sisko ja Anselme on heidän isänsä. Anselme omistaa paljon rahaa, jota hyödynnetään loppujen lopuksi.
Kirja loppuu siihen, kun Cleante paljastaa isälleen Harpagonille, että on hän saa kaikki rahansa takaisin, jos saa mennä Marianen kanssa naimisiin. Harpagon suostuu kuulemaan ja näinpä Cleante ja Mariane menivät naimisiin. Eli Cleanten haave tuli toteen. Hän voinut ikinä kuvitella sitä tapahtuvan. Häihin Anselme maksoi Harpagonille uuden puvun, joka myös rauhoitti Harpagonin mieltä. Anselme maksoi komisaariosta tulleet käsittely kulut, niin Harpagonin ei tarvinnut sitäkään miettiä sen enempää. Joten kaikki tapahtui hyvin kivuttomasti loppujen lopuksi.
Loppu oli mielestäni onnellinen eikä kellekään jäänyt mitään hampaan koloon.
Juonta kerrotaan suurimmaksi osaksi Harpagonin ajatusten mukaisesti. Aika ajoin kuunnellaan myös mitä lapsilla on sanottavaa.
Kirja sai kyllä mielenkiintoni heräämään loppua kohti, jota en olisi itse uskonut. Napakat keskustelu kohtaukset ja kilpailu Marianesta olivat kirjan kohokohtia. Kirja lukiessani, halusin koko ajan tietää loppu ratkaisun. Lukemisen nälkä kasvoi koko ajan loppua kohti, jonka kruunasi '' Hyvisten'' voitto ja onnellisuus.
1 kommentti:
Olet hyvin kielentänyt lukukokemuksesi. Mukavaa, että kirja lopulta tempaisi sinut mukaansa. Vaikka Molièren näytelmien hahmot ovat ohuita ja juonet ennalta arvattavissa, näytelmien vuoropuhelut jatkuvine väärinkäsityksineen huvittavat useimpia. Ehkä niissä lopulta on jotakin samaa kuin vaikkapa nykyajan sketsiviihteessä. +
Lähetä kommentti